"Hohho, olen kyllä niin väsynyt aina aamutallien jälkeen", Pini valitti kun istuimme porukalla satulahuoneessa aamutallin jälkeen. Olin nimittäin saanut nakitettua Pinin ja Nepun kanssa aamutalliin.

"Älä muuta virka", Neppu sanoi ja jatkoi:"jospa keittäisin meille kaikille kahvia, jottei nukahdeta ja unohdamme ruokkia hevoset ja sitten ne kuolevat ulos kylmyyteen ja vasta keväällä heräisimme ja.."

Katsahdimme Pinin kanssa toisiamme ja repesimme makeaan nauruun.

"En usko että niin tulee käymään", nauroin Nepulle joka vaikutti nolostuneelta vouhotuksestaan, mutta repesi itsekkin lopulta. Pian kuului tasaista rohinaa kun kahvi tippui hiljalleen pannuun. Ulkoa kuului muutamia hirnuntoja, ja sääkin oli mitä mainioin. Aurinko paistoi ja ulkona oli jopa +5 astetta lämmintä.

Kahvien jälkeen sanoin hyppääväni tänään Jaden kanssa maneesissa, ja siinä tarvitsisin tyttöjen apua, koska en itse viitsinyt jatkuvasti hypätä selästä alas nostamaan esteiden korkeuksia. Lähdimme siis maneesiin kokoamaan esterataa.

"Laitetaan tälle pitkälle sivulle kaareva linja, tuohon okseri ja tuonne kolmen esteen sarja", kävelin maneesin ympäri ja osoittelin esteiden paikkoja. Kannoin puomit merkiksi esteiden paikoille, ja tytöt saivat kantaa niille tolpat. En ollut pitkään aikaan ehtinyt ratsastaa Jadella, joten olin aivan intopinkeänä että miten tamma tulisi kulkemaan, sillä kun saattoi olla hieman vauhdinhallinta-ongelmia. Esteet olivat kymmenessä minuutissa valmiita, jokainen noin 40-50cm korkeita. Lähdin sitten hakemaan Jadea sisään.

Jade oli riehakkaalla tuulella, ja juoksi kuraisessa tarhassa aidan viertä korskuen. Rapa roiskui, ja kiitin onnea että tamma oli loimitettu kaulakappaleellisella ruutuloimella, ja ainoastaan sen Jaden jalat kaipasivat virutusta. Tallissa veinkin Jaden heti vesiboksiin, ja sidoin sen molemminpuolin kiinni. Otin kuraisen loimen pois, ja pyysin Piniä viemään sen kuivatushuoneeseen tangolle. Virutin Jaden jalat ja mahan lämpimällä vedellä, onneksi kura lähti melko nopeaan, vaikka olikin kuivunut kiinni. Jade steppaili väistellen letkua, ja komensin sitä ärhäkästi lopettamaan. Kun jalat ja maha olivat taas Jaden harmaat, otin pyyhkeen ja kuivasin ne. Päätin myös varustaa Jaden vesarissa, jottei sen märät jalat keräisi itseään täyteen puruja.

Hain Jaden harjat ja varusteet vesarille, mutta pyysin Neppua harjaamaan ponin kun itse kävin vaihtamassa ratsastusvaatteet. Vaihdoin jalkaani siniruskearuudulliset ratsastushousut ja likaset tallikengät vaihdoin puhtaisiin kiilteleviin saappaisiin, joissa oli vetoketju takana. Muuten päälläni oli tummansininen huppari ja käsissäni ratsastushanskat. Vielä kypärä päähän ja lähdin varustamaan Jadea.

Kun Jadella oli satula selässä, suitset päässä, ja joka jalassa pintelit tukemassa, lähdimme porukalla maneesiin. Maneesissa kiristin lumivan Jaden satulavyötä ja laskin jalustimet alas. Selkään pääsin helposti ilman apua, ja jalustimia lyhensin reiällä.

Alkukäynneissä Jade vaikutti menohaluiselta, ja näin sen korvista että pian mennään eikä meinata. Muutaman käyntikierroksen jälkeen otin ohjia tuntumalle, ja kokosin Jaden kaulan lyhyeksi. Jade tarpoi takajaloillaan eteenpäin, mutta onneksi sain pidätteen menemään läpi. Tein muutamia kiemuroita pitkin maneesia ja pysähtelimme esteiden viereen ihmettelemään. Jade nuuhki puomeja korvat hörössä. Palasin uran viereen kävelemään, ja pian aloin valmistelemaan raviin lähtöä. Varmistelin ensin että jade pysyisi hallinnassa, joten tein muutamia puolipidätteitä ennen pohkeiden antoa. Raviin lähdössä ei ongelmia ollut, Jade oli kuin olikin turhan innokas kuten olin arvellutkin. Tein puolipidätteitä niin kauan kunnes Jade malttoi hieman hidastaa. Pidin Jaden tiukassa paketissa kaula lyhyenä, mutten kuitenkaan repinyt sitä suusta. Kulmissa Jade oikoi, joten ensin keskityin ratsastamaan kunnolla kulmiin, vaikka uran sisäpuolella olimmekin.

Kun olin ravaillut molempiin suuntiin, tehden mitä kummallisempia kiemuroita ja voltteja, siirsin Jaden käyntiin ennen kulmaa. Kulmassa nostin vasemman laukan, vasemmassa kierroksessa kun oltiin. Jade laukkasi lyhyessä muodossa, mutta se kaahotti eteenpäin kuin ellun kana. Puolipidätteet menivät kuuroille korville, joten annoin tamman kaahata pitkin maneesia pari kierrosta, kunnes se itse väsyi. Taputin tammaa ja jatkoimme rauhallisessä laukassa ensimmäiselle pystylle. Jade loikkasi sen valtavalla hypyllä, ja heti esteen jälkeen se heitti pukin ja taas mentiin. Tälläkertaa sain tamman hallintaan, ja tulimme pystyn uudestaan. Pyysin tyttöjä nostamaan esteen 60cm ennenkuin ratsastin korskuvan Jaden uudestaan esteelle. Hypyn jälkeen siirsin Jaden käyntiin ja vaihdoin suuntaa.

"Neppu ja Pini, nostatteko nuo kaarevan linjan esteet 60cm ja taaemman esteen 70cm?" kysyin. Tytöt vastasivat myöntävästi ja nostivat esteet. Jade oli jo aivan hikinen kaahailusta ja se puuskutti. Päätin kuitenkin vielä jatkaa, koska tiesin ettei tamman enrgia ollut vielä loppunut ja pahin oli vasta tulossa.

Laskin askeleet linjalla, ja siihen tulisi kuusi laukka-askelta. Nostin rauhallisen ravin, ja nostin laukan ennen linjalle kääntymistä. Jade kiihdytti itsensä esteelle, ja hyppäsi sen jälleen ilmavaran kanssa. Linjalle tuli viisi askelta, kun Jade vouhotti eteepäin. Toisen esteen jälkeen tuli pukkisarja, ja Jade lähti taas nauttimaan vauhdinhurmasta. Virnistin tytöille jotka nauroivat minulle kippurassa. Ohjasin Jaden nurkkaan, ja se pysähtyi nenä kiinni seinässä. Taputin tammaa ja annoin sen jatkaa käynnissä. Yhtäkkiä tamma rentoutui. Aivan tuosta vain, nostin laukan, eikä se lähtenyt enään kaahailemaan. Linjaan tuli se kuusi askelta ja jatkoin siitä vielä 60cm okserille. Jade loikkasi sen korvat hörössä, eikä edes pukittanut sen jälkeen. Olin todella tyytyväinen tamman, ja ravatessani uralla pyysin Neppua nostamaan linjan esteet 80cm ja Piniä hakemaan Jadelle tallista fleeceloimen. Kun Neppu sai esteet nostettua, nostin Jadella vielä viimeisen laukan. Poni hyppäsi esteet erinomaisesti ja tunsin olevani voitolla kun se meni niin hyvin.

Loppuraveissa annoin Jaden venytellä kaulaansa ja annoin pidempää ohjaa. Jade pärskähteli tyytyväisenä, ja haukottelikin. Taputtelin tammaa välillä ja pian annoin sen hiipua käyntiin. Hyppäsin alas selästä ja otin satulan pois, Pini laittoi Jadelle loimen ja otti satulan viedäkseen sen satulahuoneeseen.

Kävelin Jaden kanssa vielä noin kymmenen minuuttia maneesissa ennenkuin talutin sen Nepun kanssa talliin. Pini oli ystävällisesti huolehtinut satulan hoidosta. Vein Jaden vesiboksiin ja otin pintelit + suitset pois. Laitoin tammalle riimun päähän ja laitoin molemminpuolin kiinni. Otin myös loimen pois ja virutin hikisen Jaden lämpimällä vedellä. Virutuksen jälkeen kaavin ylimääräiset vedet pois ja puin loimen takaisin. Loimen jälkeen virutin vielä jokaista jalkaa erikseen noin minuutin. Jade nautti hoidosta silmät kiinni.

Kun tamma oli ansaitsemansa hoidon saanut, talutin sen karsinaansa. Pini toi sille suuren kasan heinää.

Varusteiden hoidon jälkeen istuimme jälleen satulahuoneessa. "Nyt kaipaisin kyllä minäkin suihkua", naurahdin ja lähdin sisälle suihkuun.

"Hmp, tämä ei tosiaankaan ole minun päiväni", murahtelin yksiseni ja lapioin viimeisiä lantakasoja Solven karsinasta. Ulkona satoi vettä mukavasti kaatamalla, ja olin muutenkin noussut aamulla väärällä jalalla. Aamulla kun vein hevosia tarhaan, Eetu keksi hauskan leikin. Herra nykäisi itsensä irti, ja juoksu salamannopeasti karkuun. Jahtasin sitä yksikseni puolisentuntia, kunnes Tiikerperhonen ilmestyi tallille, ja yhteistuumin saimme sen narutettua kentälle ja suljettua portin. Ja nyt kun olin siivonnut karsinoita ja kantanut vesiä niihin karsinoihin, joissa ei automaatti toiminut, olin kompastunut ja kaatanut ämpärillisen hyistä vettä päälleni. Mietin vielä että uskaltaisinko ratsastaakkaan tänään, taittaisin vielä niskani..

Kun karsinat oli siivottu, hain Solven tarhasta sisälle. Poniparka oli läpimärkä, vaikka sadeloimi suojasikin melkein koko ponin. Otsatukkakin valui vettä. Tallissa riisuin Solvelta loimen, ja laitoin sen kuivumaan ovelle. Hain satulahuoneesta Solven harjapakin, joka oli kauniin vaaleansininen. Ensin käsittelin koko orin kumisualla, ja Solve tosiaankin nautti siitä. Solvesta lähti melkoisesti karvaa, sillä oli alkanut talvikarva jo kasvaa. Mietin että kannattaisiko sitä klipata, koska meni vielä tovi ennenkuin se olisi ratsukoulutusiässä. Mutta kuitenkin sitä liikutettiin melko reippaasti, tänäänkin oli tarkotukseni irtohypyttää ja -juoksuttaa sitä maneesissa. Harjasin Solven jalkoja myöten kovallaharjalla ja pölyharjalla. Jalat olivat ihanan mutaiset, eikä harja riittänyt niiden puhdistukseen, joten laitoin orille riimun ja vein pesupaikalle. Suihkutin sen jaloista mudat pois kauttaaltaan. Tiikerperhonen tuli  Badorin kanssa viereiseen pesukarsinaan.
"Onko maneesi tänään vapaa?" hän kysyi.
"Olen menossa sinne kohta hypyttämään Solvea irtona, ja siinä menee noin tunti", vastasin hänelle.
"Okei, siinä onkin sopivasti tunti aikaa hoitaa Badoria kunnolla", Tiikeriperhonen sanoi ja taputti Badoria.

Kun Solve oli varusteita vaille valmis, kävin pikaisesti toimistossa katsomassa olinko luvannut pitää tunteja tänään. Olinhan minä, Nepulle ja Bladelle koulutunnin. Tunti olisi kolmelta, joten minulla oli noin tunti aikaa, sillä kello oli viittä vaille kaksi. Käpyttelin satulahuoneeseen, ja etsin käsiini juoksutusvyön, sivuohjat, Solven suitset ilman ohjia, sekä juoksutusliinan. Matkalla Solven luo tuo vastaani Neppu. "Pidätkö mulle sen tunnin sitte tänää?" Neppu kysyi. Vastasin myöntävästi ja sanoin juoksuttavani Solven ensin. Käskin Nepun olla valmiina tunnin kuluttua.

Solve oli pikaisesti varustettu, joten talutin sen sitten maneesiin ja suljin ovet. Päätin ensin juoksutella poikaa ympyrällä, sitten päästää se irti ja rakentaa esteet, jonka jälkeen hypyttää sitä. Menin maneesin keskelle, ja maiskutuksen avulla koitin saada Solve ympyrälle. Yleensä Solve tajusi mennä itse ympyrälle, mutta nyt jouduin hieman avustamaan sitä myös mukaan ottamani pitkän juoksutusraipan kanssa. Annoin orin käpytellä parisen kierrosta käynnissä, ja katselin sen liikehdintää hajamielisenä. Yritin herättää itseni "koomasta" ja kehotin Solvea ottamaan hieman reippaampia askelia. Sitten maiskutin sen kunnolla raviin. Solve ravautti monia kierroksia korvat hörössä, lopulta se tylsistyi ja alkoi hidastella. Irrotin liinan sen suitsista sekä otin sivuohjat pois. Sitten päästin ponin vapaaksi. Hetken se ihmetteli vapauttaan, mutta yhtäkkiä se tajusi asian ja lähti kiitolaukkaa maneesin toiseen päähän. Nauroin sille tovin, kunnes lähdin kasaamaan esteitä toiselle pitkälle sivulle. Kujan viritys olikin tänään hankalaa, eikä naru tahtonut tehdä niinkuin käskin.

Pian esteet olivat paikallaan, kolme peräkkäin, pysty, okseri, pysty. Laitoin ne ensin 50cm korkeiksi. Solve kävi itsekseen haistelemassa niitä, jonka jälkeen huiskuttelin sen juoksemaan raipan avulla. Kuja kattoi koko pitkän sivun, ja onnistuin ajamaan Solven kujan alkuun. Maiskutin sille jotta se tajusi jatkaa laukkaa Esteille. Esteet olivat sille kuin lastenleikkiä, ja okserillekkin se tuntui vain nauravan. Ohjasin sen uudellee samaan kujaan, jonka jälkeen nostin esteet 70cm korkeiksi. Tälläkertaa huomasin Solven tulevan pystylle epäilevin silmin, mutta hyppäsi kuitenkin innokkaasti kaikki kolme. Ilmavaraakin jäi huimasti!

Seuraavaksi laitoin tokankin pystyn okseriksi, ja viimeisen okserin nousevaksi okseriksi. Ensimmäinen pysty oli edelleen 70cm, toinen okseri oli 80cm ja nouseva okseri 90cm. Hieman epäilin pystyisikö ori nousemaan viimeisellekkin esteelle. Mutta muutaman sekunnin kuluttua epäilykseni kaikkosi, kun katsoin orin hyppyjä. Yhtäkkiä muistin minulla olevan kamera taskussa, mutta miten saisin samaan aikaan ajettua orin esteille, ja olla ottamassa toisessa päässä kuvaa sen viimeisestä hypystä? No, onneksi puhelin on keksitty, joten kilautin Tiikeriperhoselle. Tyttö oli oikein avuliaalla päällä, ja lupasi tulla maneesiin tuota pikaa. Sen aikaa järjestin Solvelle yllätyksen. Nostin ensimmäisen pystyn 100cm, toisen okserin laitoin puomeiksi ja viimeisen okserin jätin 90cm. Ajoin ponin esteille, ja huhhuh minkä loikan se hyppäsikään! En yhtään ihmettelisi jos oisin seissyt suu auki ja töllännyt Solvea.

Kun Tiikerperhonen saapui, pyysin häntä ajamaan Solvea esteille, ja minä menin toiseen päätyyn ottamaan kuvaa kun ori hyppäsi 90cm okserin. Sain siitä todella hyvän kuvan, ja päätin lopettaa harjoitukset vielä ravipuomisarjaan. Veimme Tiikeripehosen kanssa estetolpat pois, ja laitoimme puomit sopivin välimatkoin. Solve ei ensin halunnut antaa kiinni, mutta yhdessä nurkassa sain napattua sen liinaan. Juoksin sen vierellä ravissa, ja puomien kohdalla menin puomien "sisäpuolelle", ja juoksin siinä Solven vieressä kun se meni puomit. Sen jälkeen kiinnitin jälleen sivuohjat juoksutusvyöstä, ja otin Solven hetkeksi ympyrälle ravaamaan. Ori oli jo sen verran vetreytynyt, että ravasi kauniisti peräänannossa ja todella tyylikkäästi. Minullahan oli korkeat odotukset siitä ja sen kisaurasta. Kun jalostukseen siitä ei oikein olisi sukunsa puolesta.

Pian olin jo Solven kanssa tallissa, ja otin siltä kaikki varusteet pois. Harjasin orin hikistä olemusta pölärillä ja sitten puin sille fleeceloimen. Jätin Solven karsinaan, koska en tahtonut viedä sitä ulos vilustumaan. Hoidin kaikki kamat paikaoilleen ja puhdistin Solven harjatkin vielä. Kuolaimet pesin ja suitset ristitin. Kävin antamassa Solvelle heinää ajankuluksi, sekä muutaman porkkanan ruokakuppiin. Sitten kiiruhdin maneesiin pitämään Nepulle ja Bladelle koulutuntia.

Tänään oma valmentajani Elisabeth oli luvannut tulla valmentamaan minua ja Jenteä. Kello lähestyi jo kahtatoista, ja minun piti olla valmiina puoli yhdeltä. Hain Jenten tarhasta melkein juoksujalkaa, koska olin tunnetusti aina myöhässä ja tälläkertaa tahdoin olla ajoissa. Jenteä ei ollut treenattu pitkään aikaan, ja minulla ei ollut kovinkaan korkeita odotuksia sen osaamisesta tänään.

Tallissa kytkin Jenten käytävälle kiinni, jossa se oli helpompi harjata. Hain jenten harjat sen kaapista, joka olikin aika sotkuinen. Joku ei ollut muistanut kääriä pinteleitäkään oikein, joten minun oli pakko nakittaa Pini käärimään ne Jenteä varten, kun en ollut itsekkään ratsastusvaatteissa vielä. Sitten palasin Jenten luo, joka jo kuopi käytävän lattiaa yksinäisyyttään. Rauhoittelin Jenten ja otin käteeni kovan harjan, jolla irtosi muta oikein nätisti, ja mutakarvat lejuivat päälleni kauniiksi puvuksi. "Huhhuh Jente, onkos taas tultu piehtaroitua oikein kunnolla?" kysyin Jenteltä. Eihän se gtoki vastannut, mutta aina kannatti yrittää. "Piniii!" , huusin Pinille joka hääräsi pinteleiden kanssa, "voisitko mitenkään kipaista sisälle hakemaan ratsastusvarusteeni?" "Olen aivan pian saanut nämä pintelit laitettua, sitten voin hakea", Pini vastasi. Tunsin hieman syyllisyyttä kun orjuutin tunnollisia hevosenhoitajia, mutta nyt en ehtinyt ajatella sitä sen enempää. Putsattuani Jenten jokaisen kurakavion, kävin hakemassa tamman koulusatulan, kauniit mustat suitset jossa oli strassikuvio otsahihnassa, sekä Pinin käärimät pintelit.

Jente seisoi hiljaa kiltisti kun satuloin sen. Satulahuovaksi olin valinnut kauniin vaaleansinisen pad-huovan, joka jakoi painoa paremmin molemmille puolille. Kiristin vyön sopivaksi, maneesissa voisin kiristää sitä vielä lisää. Laitoin Jenten riimun kaulalle, ja tarjosin sille kuolaimia suuhun. Jente mutusteli niitä hetken etuhampaillaan, mutta lopulta se avasi suunsa nätisti ja otti ne vastaan. Laitoin jokaisen piuhan kiinni, sitten ryhdyin laittamaan pinteleitä. Jossain välissä vilkaisin kelloa, ja se olikin vasta kaksikymmentä yli, joten ehtisin hyvin lämmittelemäänkin hieman ennen Elisabethin tuloa. Kun valkoiset pintelit olivat paikallaan, läksin käymään sisällä, sillä Pini ei varmaan ollut löytänyt kamojani.

Kun kaikki oli valmista, sekä Jente että minä, lähdimme yhteistuumin maneesiin. Pini tahtoi tulla katsomaan valmennusta, väitti ettei muka ollut nähnyt koskaan kun ratsastan. Maneesissa oli pimeää, ja valot syttyivät hitaasti. Jente melkein tärisi innosta kun nousin sen selkään. Enkä väittäisi etten itsekkin ollut innosta pinkeä, vaikka kyseessä olikin vain tavallinen koulutunti.

Aloitin lämmittelyn käynnissä, kuten aina kuuluikin. Jente käveli korvat törröllään hieman uran sisäpuolella, sillä sen mielestä oli epämukavaa kulkea pientä polkua pitkin. Annoin tamman jolkotella itsekseen muutaman kierroksen, kunnes otin ohjia tuntumalle. Jente puri kuolainta halukkaasti, ja polki takajaloillaan voimakkaasti kuin työntäen itseään eteenpäin. Tein kierroksen verran pysähdyksen joka sivun keskellä. Valmistelin pysäytykset kunnolla istumalla syvälle satulaan ja tekemällä muutenkin puolipidätteitä silloin tällöin. Suunnanvaihdon tein diagonaalilla, keskellä tein jälleen pysähdyksen.  Jenteä ei pysähdyksen jälkeen tarvinnut kahta kertaa pyytää liikkumaan. Diagonaalin jälkeen ratsastin Jenten oikeaan kierrokseen, ja kehotin sen raviin. Jenten raviin siirtyminen oli aikamoinen ryntäys, joten se joutui malttamaan mielensä ja siirtymään vielä takaisin käyntiin. Tein voltin, ja jäin hetkeksi pääty-ympyrälle, jolla nostin ravin. Ohjasin Jenten pois ympyrältä, ja huomasinkin että Elisabeth oli saapunut maneesiin, ja seisoi nyt Pinin vieressä katselemassa työskentelyämme. Ravasin katsomon eteen ja pysäytin tamman siihen.

"Hei, olettekin näköjään aloitelleet jo, hienoa!" Elisa sanoi ja hymyili ystävällisesti.
"Joo, tästä taitaakin tulla vauhdikas tunti, en ookkaa tällä tammalla ratsastellut pitkään aikaan", naurahdin ja taputin Jenten kaulaa.

Elisabeth, tuo neljässä kymmenissä oleva nainen, käski minun jatkamaan ravaamista uralla. Ensimmäinen tehtävä oli nimittäin avotaivutukset pitkillä sivuilla.  Taivutin Jenten kulmissa huolellisesti, koska muuten taivutukset eivät olisi onnistunut ollenkaan. Ensimmäinen taivutus meni plörinäksi, kun Jente kiemurteli selkeistä avuista huolimatta. Elisa neuvoi minua auttamaan hieman raipalla, ihan vain koskettamalla Jenteä sillä, mutta ei kuitenkaan kutittamalla. Seuraava taivutus meni jo paremmin.

Kun avotaivutukset sujuivat jos kiitettävästi, siirryimme ravissa keskiympyrälle. Tehtäväni oli tehdä ympyrällä pohkeenväistöä, kääntämällä "lyhyiden" sivujen alussa Jenten takaosa ulospäin, ja suoristamalla "lyhyiden" sivujen lopussa. Tämän Jente teki oikein hienosti heti ekalla kerralla, ja kiitin sitä taputtamalla ulkokädellä. Muutaman väistön jälkeen Elisa sanoi: "Nyt  voit jatkaa ns. suoraa uraa ympyrällä, ja nostat L-kirjaimen kohdalla laukan." Tein työtä käskettyä, ja huomasin samalla että Jente alkoi vihdoin rentoutua ja pyöristää niskaansa oikein päin. Peräänannossa siis jatkettiin, josta olin hyvin iloinen. Laukannostossa ei ollut ongelmia, Jente kun suorastaa lennähti laukkaan. Toppuuttelin sitä hieman tekemällä puolipidätteitä. Elisa käski taivuttamaan Jenteä enemmän sisään, ei kuulemma ollut tarpeeksi taivutettu, ja minäkun olin tottunut taivuttamaan sen verran että sisäsilmäkulma näkyi. Mutta syy ylimääräiseen taivutteluun oli pian tapahtuva suunnanvaihdos, laukassa. Mietin hetken että miten sekin tulisi onnistumaan. Mutta koska Elisa käski sen tekemään heti pitkän sivun keskellä, en sitä ehtinyt enempää miettiä. Tulin ympyrän keskikohta ja napautin Jenten kylkeä vasemmalla pohkeella. Jente vaihtoikin laukan yllättävän hienosti.

Muutaman laukkakierroksen jälkeen siirryimme raviin, ja uralle. Elisa käski ratsastaa koko rata leikkaa ja tehdä siinä temponlisäys. Sehän ei ollut vaikeaa, vaikka Jente ei ollut enää läheskään niin energinen kuin alussa. Taisi tammukalta loppua kunto kesken. Elisa naurahti ja käski ottaa loppuravit, kun hänkin huomasi että Jenteltä loppui puhti kesken.

Ravailtuani muutamia kierroksia molempiin suuntiin, siirsin Jenten käyntiin ja ratsastin sen Elisan luo. Otin taskustani rahat ja ojensin ne Elisalle tästä valmennuksesta. Pini olikin lähtenyt jossain vaiheessa, varmaan Jadea hoitelemaan. Elisa avasi minulle ja Jentulille ovet ja ratsastin sen viileään syysilmaan. Jente hörähti vastaan tulevalle Nepulle ja Bladelle. Blade meinasi pudota kavioiltaan, kun näin hemaiseva tamma sitä tervehti. Nauroimme kaksikolle Nepun ja Elisan kanssa.

Tallissa talutin Jenten karsinaan, ja riisuin kaikki varusteet. Huomasin tamman olevan todella hikinen, joten hain sille fleeceloimen kuivattamaan sitä. "Saatkin jäädä sisälle kun noin rankka treeni oli", naurahdin Jentelle. Hain heinävintiltä sille vielä pari siivua heinää, ettei sen ihan tarvitsisi kuolla tylsyyteen kun muut olivat ulkona. Otin Jeten kimpsut ja kampsut kainaloon ja vein ne satulahuoneeseen. Pesin kuolaimet ja ristitin suitset, ja laitoin ne Jenten kaappiin. Päätin pikaisesti pestä Jenten satulan ennen kuin lähtisin. Hain ämpäriin vettä ja otin esiin sienen+saippuan. Kastoin sienen veteen ja otin siihen saippuaa, ja hinkkasi koko satulan läpi kuivaamalla sitä välillä pyyhkeellä. Kun satula oli jalustinhihnoja myöten pesty, rasvasin jalustinhihnat ja pistin satulan paikalleen. Vein pesutarvikkeet omille paikoilleen, jonka jälkeen vielä käärin Jenten pintelit. Sen jälkeen olinkin valmis lähtemään.

Olin ilmoittanut itseni ja Buumin pariin koulukisaan, joten tänään oli aika harjoitella niihin. Viimeksi olin hypännyt Buumilla, joten jännitin hieman että miten herra tänään menisi.

Hain satulahuoneesta Buumin suitset, mutta koska Buumilla ei ole omaa koulusatulaa, se sai tänään lainata Håkanin koulusatulaa. Löysin Buumin kaaapista myös söpöt vihreät pintelit, joten otin ne sieltä ja lähdin Buumin karsinalle. Bumski oli ulkona, koska kello oli vasta 11, ja minulla oli aamutallissa vielä karsinat siivoamatta. Kävelin hakemaan Buumia huppu päässäni, koska ulkona satoi mukavasti vettä, ja tuulikin oli sen mukainen. Buumi antoi suosiolla kiinni ja ravisteli vihreää sadeloimeaan.
-Voi sua pientä, mennääs sisälle, sanoin Buumille ja talutin sen sisälle.

Tallissa riisuin Buumin sadeloimen ja ripustin kuivumaan Buumin ovessa olevaan loimitankoon.  Buumi oli klipattu, joten ulkoloimen alla oli fleeceloimi, otin senkin pois harjauksen ajaksi. Harjasin Buumi pikaisesti pölärillä, koska kuraiset jalat letkutin vesarissa.

Kun Buumi oli taas karsinassaa, laitoin sille ensin pintelit joka jalkaan. Silitin Buumia joka pintelin jälkeen ja höpisin sille. Kun sen joka jalassa oli pinteli´, näytti Buumi aivan oikealta kouluhevoselta =) Tämän jälkeen otin Håkanin koulusatulan Buumin ovelta ja sovitin Buumille. Satula oli juuri sopiva Buumille, vaikka Håkan oli huomattavasti pyöreämpi kuin kisakunnossa oleva Buumi ( : Kun sain vielä suitset päätään nostelevalle Buumille, oli heppa valmis. Hain vielä kypäräni ja hanskat, niin olin itsekin valmiina lähtemään maneesille. Heitin Buumille vielä fleeceloimen päälle, ettei sen tulisi kylmä klipattuna, ja ettei satula kastuisi ihan pilalle.

Maneesissa laskin jalustimet ja kiristin satulavyön, loimen jätin päälle alkukäyntien ajaksi. Venyttelin Buumin selässä ojentamalla käteni sen korviin, pyörittelemällä nilkkoja, nojaamalla taakse ja koskettamalla Bumskin häntää, istummalla sivuttain satulassa jne. Buumi ihmetteli sivuttain istumista, mutta käveli reippaasti eteen. Pian Buumi oli jo tarpeeksi lämmennyt käynissä, joten otin siltä loimen  pois ja heitin sen katsomoon. Istuin satulaan suoraksi, ja laitoin kantapäät alas, sitten otin ohjat tuntumalle. Keskutselin Buumin kanssa kuolaimella, jotta sain sen peräänantoon. Buumi kulki hienosti kaula kaarella, vaikka välillä meinasi mennä pää luotilinjan alapuolelle, jolloin jouduin herättelemään Buumia. Ajoin Buumia pohkeilla eteen, koska poika ei selvästikään ollut hereillä heti aamusta. Tein käynnissä voltteja ja vaihtelin suuntaa. Välillä käänsin Buumin kaartoon ja tein parin askeleen peruutuksen. Buumi kulki melko tahmeasti, ja käynti laahusti eteen. Hain raipan katsomosta, ja jatkoin sitten. Nyt Buumi kulki huomattavasti paremmin.

Kun sain Buumi kävelemään hyvin ja tekemään kaikki pyytämäni jutut, siirsin sen pienin avuin raviin. Buumi ei vieläkään ollut kunnolla tottunut raippaan, joten alussa se ravasi raippaa 'karkuun', mutta hetken työskentelyn jälkeen Buumi huomasi ettei raippa ollut ollenkaan paha. Vaihtelin ravissakin suuntaa ja tein temponlisäyksiä lävistäjällä, pitkillä sivuilla, ym. vaihdelle paikkoja. Buumi ravasi hyvin häntä liehuen ja korvat sivuilla kuunnellen ohjeitani. Tein ravissa Helppo B-radan juttuja, kuten peruutuksesta suoraan raviin lähtemisiä. Buumi toimi yllättävän hyvin, ja kehuin sitä jatkuvasti. Peruutus-raviinlähtö-jutskan jälkeen annoin sen kävellä pari minuuttia pitkin ohjin.

Käveltyämme hetken kokosin ohjat ja aloin jälleen työstämään Buumia peräänantoon, tälläkertaa tosin se meni siihen itse. Kehuin Buumia aina kun se teki jotain hyvin ja oikein. Ratsastelin Buumia hetken käynnissä harjoitellen keskikäyntiä, eli hieman temponlisäystä käynnissä ts =) Buumi ei aluksi älynnyt, vaan yritti lähteä raviin, tein pieniä puolipidätteitä ja pohkeiden avulla sain sen reippaaseen käyntiin. Harjoiteltuamme hetken tätä myös toiseen suuntaan, oli aika harjoitella laukannostoja. Nostin joka kulmassa laukan, ja laukkasimme sivun keskelle, jossa otimme käyntiin. Sitten taas seuraavassa kulmassa laukannosto. Buumi oli tänään loistavalla ja ratsastajaa miellyttävällä tuulella, koska se teki heti mitä pyydettiin. Toivottavasti sen mieliala ei laskisi kisoissa tästä alaspäin. Kun olin yhden kierroksen verran nostanut joka kulmassa laukan, päätin kokeilla laukanvaihtoa askeleesta kokorataleikkaalla. Buumin kanssa oltiin harjoiteltu sitä, ja tälläkin kertaa se onnistui hyvin. Kehuin Buumia ja annoin sen laukata kokonaisen kierroksen tähän suuntaan, Pidin Buumin silti koko ajan peräänannossa ja kuolaimella.

Päätin pian lopettaa tämän päivän harjoitukset, joten siirsin Buumin käyntiin, ja sitten vielä loppuraveihin. Annoin sille pitkää ohjaa, ja Buumi ravasi pää maassa suunnilleen. Tein suunnanvaihdon noin kolmen kierroksen jälkeen ja kävelin sitten siihen suuntaan. Kävin hakemassa katsomosta Buumin loimen ja jätin raipan sinne samalla. Laitettuani loimen avasin maneesin oven ja talutin Buumin ulos. Suljin oven ja nousin vielä selkään. Sade oli onneksi lakannut, joten pääsimme kävelemään tallitien päähän ja takaisin.

Kun olimme takaisin tallinpihassa hyppäsin alas ja nostin jalustimet. Talutin Buumin karsinaan, ja riisuin kaikki varusteet. Buumi auttoi pinteleiden kanssa repimällä niitä hampaillaan.
Hei äläs nyt, Kaisu suuttuu jos rikotaan sen ostamat pintelit, nauroin Buumille ja riisuin pintelit ihan itse loppuun. Buumi tyytyi vain syömään heinänrippeitä karsinan pohjalta. Laitoin Bumskille fleeceloimen kun olin harjannut pahimpia hikiä sen kaulasta ja kyljistä. Puhdistin kaviot ennenkuin lähdin hoitamaan varusteita satulahuoneeseen. Hain vielä Buumi sylillisen heinää, ja sitten menin sattikseen.

Satulahuoneessa pesin kuolaimet lavuaarissa vedellä, ja pesin Buumin suitset pikaisesti purkamatta niitä. Ristitin suitset ja laitoin Buumin kaapin oven sisäpuolelle, jossa oli naulakko suitsia varten. Irrotin satulahuovan satulasta ja harjasin kumisualla irtokarvat pois. Laitoin satulan telineeseen ja vyön+huovan siihen päälle kuivumaan.

Koska karsinat olivat edelleen siivoamatta, jatkui päiväni karsinoiden siivoamisella.

Tänään hoidin aamutallin mahdollisimman ripeästi. Ruokin, tarhasin, siivosin karsinat, ruokin uudelleen, ja vein hepat takaisin ulos.

Noin kahdentoista maissa olin valmis aamutallin kanssa, ja lähdin hakemaan Eetua tarhasta. Tänään oli Eetun vuoro saada liikuntaa juoksutuksen-muodossa. Eetu oli ilmeisesti päättänyt juoksuttaa myös minua, sillä kun kävelin sitä kohti tarhassa, juoksi se karkuun tarhan toiseen päähän. Kirosin Eetun mielessäni maan rakoon ja lähdin sen perään. En tänään ollut yhtään leikkisällä tuulella. Onneksi taskussani oli tälläisiä tilanteita varten aina tyhjämuovipussi! Kävelin hieman kierrellen ja kaarrellen Eetua, juttelin sille rauhallisesti ja rapistin muovipussia. Onneksi Eetu antoi sitten kiinni, ja sain sen talliin. Matkalla se kyllä hieman vikuroi mutta muuten kaikki oli ok.

Hain Eetun harjapakin, suitset joissa oli juoksutusliina, satulan, sekä sivuohjat. Raahasin kaikki kamat Eetun boxin eteen ja hain vielä juoksutuspiiskan. Harjasin Eetun pikaisesti ihanan mutakuorrutuksen alta, jonka se oli itselleen hankkinut syyskuun mutaamassa tarhassa. Kun olin harjannut ja puhdistanut kaviot, laitoin varusteet. Ensin satulan, sitten suitset ja sivuohjat, lopuksi kiinnitin liinan sen kuolaimiin.

Ulkona oli ihmeellisen lämmin, vaikka syyskuussa jo oltiin. Talutin Eetun kentälle, ja laitoin sen heti keskiympyrälle työskentelemään. Pyysin siltä välillä pitkää käyntiä ja välillä lyhyttä käyntiä. Eetu selvitti käyntiharjoitukset hienosti ja kun olimme hetken niitä tehnyt, pyysin sitlä ravia maiskuttamalla ja sanomalla "ravi!". Eetu ravasi hienosti, ja annoin sen ravata pari kierrosta, kunnes pyysin siltä laukkaa. Ensin ei tahtonut laukkaa irrota, mutta parin raipan heilautuksen jälkeen orin laukkasi villisti ympyrällä. Pysäytin pian Eetun ja vaihdoin sen suuntaa. Toisessa suunnassa jälleen käskin Eetun ensin raviin. Tälläkertaa annoin sen ravata kauemmin, noin kymmenen kierrosta, ennenkuin siirsin sen käyntiin. Parin käyntikierroksen jälkeen jälleen heilautin raippaa ravin merkiksi. Kun Eetu ravasi, pyysin siltä laukkaa sanomalla " laukka!" Eetu nosti heti laukan ja kehuin sitä. Kun herra oli laukannut pari kehuttavaa kierrosta, hidastin sen käyntiin ja irrotin sivuohjat. Kävelytin Eetua uralla hetken ennenkuin talutin sen talliin.

Karsinassa otin kaikki varusteet pois ja laitoin ne ovelle odottamaan satulahuoneeseen vientiä. Laitoin Eetulle riimun ja talutin sen vesiboxiin. Avasin hanan ja ensin laitoin kylmää vettä, ja kylmäsin Eetun jalat. Kun kaikki jalat oli kylmätty, laitoin  lämpimämpää vettä, ja letkutin koko hevosen. Kun olin valmis vein Eetun karsinaan ja heitin fleeceloimen päälle. Otin kamat ovesta ja vein ne satulahuoneseen. Moikkasin Juuliaa joka oli tullut tallille siskonsa kanssa. Hoidin Eetun kamat paikalleen ja läksin toimistoon.

Haukottelin makeasti avatessani kauniina sunnuntaiaamuna tallinoven. Hevoset hörisivät kuullessani minun tulevan- niillä oli siis nälkä. Menin kaurikseen ja otin suuren suuret heinäkärryt. Kävin heinäladolla täyttämässä ne, ja menin talliin ruokkimaan hevoset. Jokainen sai suurin pirtein kolme isoa siivua heinää. Vein sitten kärryt takaisin kaurahuoneelle ja aloin lappamaan hevosten ämpäreihin tarvittavia määriä kauraa ynnämuita lisärehuja. Lilalle laitoin hieman Racing Proteiinia, joka on tarkoitettu kilpahevosille, siitostammoille, ja kasvaville varsoille. Ummallekkin laitoin sitä (:

Kun hevoset alkoivat taas hörisemään merkiksi että heinät oli loppu, lähdin jälleen jakamaan ruokia. Viivyin hetken Håkanin luona rapsutellen sitä. Ruuat jaettuani vein kärryt rehuhuoneseen ja lukitsin oven ha'alla. Menin satulahuonesen, joka oli yllättävän siisti. Olikohan hoitajat eilen siivonneet siellä lähdettyäni. Simpukka, Juulia ja Kaisu olivat nimittäin jääneet tekemään iltatallia, kun minun oli pitänyt lähteä.  Menin Håkanin ja minun kaapille, ja kurkkasin sinne. Otin esille Håkanin harjapakin sekä takajalan hivutussuojat. Tänään oli nimittäin korkea aika ratsastaa sillä, koska en ollut ehtinyt kiireiltäni Håkania ratsastamaan.  Laitoin harjapakin penkille ja lähdin talliin.

Hevoset olivat syöneet, joten lähdin viemään niitä tarhoihin. Ensin orit omiinsa, ja sitten tammat ja ruunat omiinsa. Lila ja Umma pääsivät Lilon kanssa samaan tarhaan, koska Lilo oli ainoa tamma johon Lila luotti. Olihan Lilo sen emä! Kun hepat oli ulkona, alkoi aamutallin rankin ja ärsyttävin osuus - karsnoiden siivous. Hain kottikärryt ja menin ensimmäiselle karsinalle. Aluksi homma eteni hitaasti, mutta kun pääsin vauhtiin, sujui siivous nopeasti. Jo tunnin kuluttua olin viimeisessä karsinassa. Lapoin viimeiset kikkareet kottareihin, kasasin kaikki turpeet keskelle karsinaa, ja levitin hieman. Niin oli kaikki 22 karsinaa siivottua. Pian olisi 23 karsinaa kun Umma vierotettaisiin :) Kävin lantalassa tyhjentämässä kärryt ja vein ne paikoilleen. Menin vielä takaisin talliin ja lakaisin käytävän.

Oli aika hoitaa päiväruokinta, jonka jälkeen lähtisin ratsastamaan Håkanilla. Hain jälleen heinäkärryt täyteen heinää, ja jaoin ne tarhoihin. Håkanille annoin vain vähän. Heinien jaon jälkeen menin kaurahuoneellee ja laittelin taas ruuat vateihin. (Ulkoruokinnassa vati on parempi koska ämpäri kaatuu helpommin.) Lähdin jälleen kierrokselle jakamaan ruokia. Håkan saisi ruuat vasta ratsastuksen jälkeen.  Jätin kärryt tarhojen lähelle, jolloin olisi helpompi kerätä vadit pois.

Kävelin Håkanin tarhalle ja vihelsin. Håkan nosti söpöt pienet korvat pystyyn ja lähti kävelemään pää matalana luokseni. Oikeastaan tunsin onnentunnetta kun minulla oli näiden kaikkien vuonisten keskellä se yksi, joka oli vain minun! Ei kenenkään muun, vaikka toki mielelläni sile hoitajan ottaisin. Rapsutin ja taputin Håkania, kun sain sen riimunaruun kiinni. Tunsin halua hypätä Håksun selkään, ja yhtäkkiä huomasinkin istuvani sen pehmoisessa selässä. Ainut ongelma oli ettei minulla ollut kypärää, mutten jaksanut välittää. Maiskautin Håkanin liikkeelle ja ohjalin sitä painolla jotenkuten kohti tallinovea, ja vaikkei talliinkaan saisi mennä hevosen selässä, istuin Håkanin selässä karsinaan asti. Halasin Håkania ja hyppäsin alas selästä.
-Voi sinua hassua, kuinka ihana sä oletkaan, höpötin Håkanille.

Kävin satulahuoneessa hakemassa Harjapakin, sekä suitset. En jaksanut tänään ottaa satulaa, ja olihan sunnuntai joka oli oikeastaan lepopäivä ^^  Nautin rauhallisuudesta, koska tänään ei ketään hoitajista ollut paikalla. Kaisukin oli jossain, vaikka yleensä tämä luuhasi tallilla joka päivä. Mutta ymmärrettävää se oli, koska hänellähän oli nykyään se omakin talli. :) Harjailin Håkania kaikessa rauhassa, ja Håkaninkin silmät lupsahtelivat tuon tuosta kiinni.  Kavioiden puhdistus tuotti ongelmia kun Håkan ei jaksanut itse kannatella jalkojaan rentouduttaan niin harjauksen aikana. Lopuksi kuitenkin sain kaviot puhditettua, ja laitoin håkanille suitset. Laitoin vielä takajalkoihin hivutussuojat, ilman niitä ei ollut tällä pojalla ratsastamista!

Talutin Håkanin ulos melko lämpimään syyssäähän. Aurinko paistoi ja linnut lauloivat. Hyppäsin Håksun selkään, ja pääsin sinne heti. Päätin mennä viereiselle pellolle ratsastamaan, koska kentälle en halunnut mennä koulua ahertamaan - en vain kerta kaikkiaan jaksanut tänään! Ohjasin Håkanin löysin ohjin kohti peltoa, joka oli ruohoa, ja tasainen. Håkan piristyi hieman ja se tahti ripeytyi kun se tajusin ettei sen tarvinnut taipua kentällä kouluun. Otinkin hyvin pian hieman ohjaa tuntumalle, ja aloin ravailla kierteitä ja kaarteita. En edes yrittänyt taivuttaa Håksua volteilla tai ympyröillä. Siirsin Håkanin aina välillä käyntiin ja käveltyäni hetken, takaisin raviin. Vaihtelin suuntaa ja tein pysähdyksiä. Håkan tuntui nauttivan rennosta ravailusta, se pärski ja yritti venyttää päätään alaspäin. Annoin sille pidempää ohjaa ja siirryin käyntiin. Tein pieniä jumppaharjoituksia - ojensin sormeni Håkanin korviin, menin istumaan sivuttain ja väärinpäin, Makoilin selällään Håksulin selässä. Håkan ei välittänyt vaan käveli vain eteenpäin. Kahuin sitä ja nousin istumaan kunnolla. Otin ohjat käteeni, ja valmistelin laukannoston. Nostin laukan vain koskettamalla Håkanin kylkeä ulkopohkeella. Nautin istuessani Håkanin pehmeässä laukassa ilman satulaa. Laukkasin kaarteita ja tein hieman isompia ympytöitä. Koska pellolla oli pari pientä tukkia esteinä, hyppäsin niistä yhden pari kertaa. Se oli kivaa Håkaninkin mielestä. Tein ravissa suunnanvaihdon ja laukkasin sitten toiseenkin suuntaan. Hyppäsin myös vielä tähän suuntaan. Kun laukat oli laukattu annoi Håkanille pitkät ohjat, ja se siirtyi itse raviin ja käyntiin. Annoin pojan kävellä hetken ja sitten otin vielä loppuravit. Ravissa pyörittelin käsiäni ja istuin mahdollisimman rennosti. Se olikin helppoa Håkanin pehmeässä ja tasaisessa ravissa. Lopulta siirsin Håkanin käyntiin. Katsoin puhelimeni kelloa joka oli 14.10.  Kävin kävelyttämässä Håkania maastossa, sillä pienellä polulla joka kulki Sitruunan ympäri.

Kun palasin Tallin eteen ponkaisin alas Håkanin selästä. Taputin sitä ja talutin talliin. Karsinassa riisuin suitset ja otin suojat pois. Suojat olivat onneksi ihan puhtaat, joten säästyin niiden harjaukselta. Pesin kuolaimet satulahuoneen lavuaarissa, ja kuivasin ne. Sitten ristitin suitset ja laitoin omalle paikalleen Håkanin satulatelineen alla olevaan suitsitelineeseen. Sitten menin vielä Håkanin luokse ja harjasin sitä vähäsen. Putsasin myös kaviot mahdollisilta kiviltä, eihän sitä koskaan tiedä mitä niillä pelloilla on. Kaviot olivat ihan kunnossa, joten vein hyvillä mielin Håkanin takaisin tarhaan Ollin, Tofun ja Ferrarin seuraksi.

Katselin hetken kun ruunat toivottivat Håkanin tervetulleeksi karauttamalla pätkän laukkaa yhdessä. Sen jälkeen lähdni kohti toimistoa hoitamaan parin hevosen paperit kuntoon.

Tänään oli sen aika - minun ensimmäinen estetreenini Buumin kanssa.

Aamulla yhdeksän aikaan rakensimme Kaisun ja Simpukan kanssa esteradan isolle kentälle, esteet olivat aina 90cm asti. Buumi ei ollut hypännyt ratana vielä kuin 60cm, mutta tänään sekin muuttuisi. Teimme yhden okserin, joka oli 70cm, pari pystyä 80cm, ja yhden pystyn 90cm. Ysikymppinen näytti huiman korkealta ja aloin epäillä oliko aivan viisasta hypätä sitä, mutta olihan Buumi jo pian viisi, olisi siis korkea aika ruveta suunnittelemaan sille kisa-uraa.

Kun  rata oli valmis menimme Kaisun kanssa hakemaan Buumi sisään tarhasta. Buumi antoi kiinni, joten veimme sen sisään heti. Kaisu aloitti harjaamisen sillä aikaa kun kävin etsiskelemässä Buumin kamoja varustehuoneesta, siellä kun oli pieni kaaos.. Tänään oli siis myös ohjelmassa siivousta. Otin Kaisun kaapista Buumiille vihreät etujalan jännesuojat ja vihreät takajalan hivutussuojat. Vein ne ensin Kaisulle joka laittoi ne Buumille kun oli harjannut jalat ja putsannut kaviot. Palasin hakemaan satulan, suitset ja martingaalin. Otin myös oman kypäräni ja turvaliivin.

Huolellisen varustamisen jälkeen olimme kentällä esteiden seassa. Kiristin selästä satulavyön, jalustimet olivat hyvät sillä olimme Kaisun kanssa aika saman pituisia ja eilenkin olimme hypänneet.  Maiskuttelin Buumin alkukäynneille, hieman urasisäpuolella. Parin kierroksen jälkeen otin ohjat, ja Buumi luuli että oli tarkoitus ravata, ja lähti raviin. Otin sen nopeasti takaisin käyntiin, ettei se vahingossa oppisi että niin saa tehdä.  Tein käynnissä voltin ja taivutin Buumi voltin sisälle. Kun tulin taas uranviereen, annoin napakan pohkeen, ja Buumi lähti raviin. Aluksi menin hidasta ravia, ja tein voltteja ja ympyröitä esteiden ympärille.  Kun olin jo hetken ravaillut niin vaihdoin suuntaa ja tein välillä temponlisäyksiä pitkillä sivuilla.  Tähänkin suuntaan tein parit voltit ja ympyrät, kunnes siirsin Buumin käyntiin. Pyysin Kaisun laskemaan yhden 80cm pystyn 70cm:iin, koska oli parempi aloittaa hieman pienemmistä esteistä. 

Ennen hyppäämisen aloitusta laukkasin Buumilla parikierrosta molempiin suuntiin reippaassa tempossa. Buumi laukkasi mielellään, vaikka pari pukkiakin heitti kostoksi siitä että näpäytin sitä raipalla.  Laukkailujen jälkeen kävelin puolikierrosta ja annoin Buumille laukkapohkeet. Este oli toisella puolella kenttää, joten tästä sai hyvät alkulaukat, ratsastin Buumin reippaasti 70cm esteelle, ja juuri ennen estettä maiskutin sille rohkaisevasti. Buumi lensi esteen yli, mutta vaihtoi vahingossa laukan tultuaan alas esteeltä. Vaihdoin laukan askeleella ja jatkoin kentän ympäri taas samalle esteelle. Buumi hyppäsi taas hienosti tälläkertaa oikeassa laukassa. Kehuin Buumia taputuksin ja tulin esteen vielä kerran. Kaisu katsoi tarkkaavaisena kentän laidalta ja näytti peukkua. Virnistin Kaisulle takaisin. Vaihdoin suunnan Buumilla ja annoin sen hetken kävellä. 

Yhden käyntikierroksen jälkeen kokosin taas ohjat ja otin katsellaani kohteeksemme 70cm okserin, 70cm pystyn ja 80cm pystyn. "Nyt mennään pieni rata kulta Buumi", sanoin Buumille. Buumi vain luimisti korvansa. Nostin laukan ja laukkasin kierroksen verrän että sain sopivan tempon. Sitten hyppäsimme ensin 70cm pystyn, Buumi ylitti sen puhtaasti, mutta tuli jotenkin kömpelösti alas. Horjahdin satulassa mutta pidin tasapainoni kuitenkin. Ohjasin Buumi kokorataleikkaalle, jossa oli se 70cm okseri. Buumi epäröi hetken mutta näpäytin sitä raipalla ja maiskutin kannustavasti, ja Bumski hyppäsi, tosin tiputti yhden puomin. Kaisu riensi nostamaan sen ja minä jatkoin kohti 80cm pystyä. Buumi näki korkean esteen ja nosti pienet söpöt korvansa pystyyn, se korskui orimaisesti, ja Hyppäsi Puhtaasti. Kehuin Buumia hienoksi pojaksi ja halasin sitä. Siirsin Buumi raviin, ja sitä kautta käyntiin. "Haluutko Kaisu tulla kokeilee?" Kysyin Kaisulta.  "Hähä, minäkö? Joo, kyl mä voin!" Kaisu kysyi jotenkin häkeltyneenä. " No emmä tolta puulta kysyny", naurahdin.

Kävelin Buumin kanssa sillä aikaa kun Kaisu kävi vaihtamassa vaatteet. Pian kentälle juoksikin kypäräpäinen Kaisu. Käänsin Buumin kohti Kaisua ja hyppäsin alas. Kaisu hyppäsi selkään ja lähti uran viereltä kävelemään. "Voit kyl heti alkaa hyppää ku sen pitää sit päästä tarhailemaan takasin", sanoin. "Juu, no alotan nyt heti sitten", Kaisu sanoi.

Jäin katselemaan kentän vierelle kun Kaisu nosti laukan ja laukkasi yhden kierroksen, ennenkuin hän käänsin Buumin kohti 80cm pystyä. Buumi nosti päänsä ja hyppäsi innoissaan. Kaisu kehui oria ja jatkoi laukkaamista kohti okseria. Tälläkertaa Buumi ei pudottanut puomiakaan. "Kaisu, mee toi ysikymppinen nyt!" huusin Kaisulle. Kaisu katsoi minua epäröiden mutta sitten käänsi päänsä päättäväisenä kohti estettä. Buumi tuntui ajattelevan että nyt mennään eikä meinata, se laukkasi aavistuksen nopeampaa ja lennähti esteen yli. "Jeees, hieno Buumi", Kaisu tuuletti. Päätimme että lopetetaan hyvään suoritukseen ja Kaisu ravasi vielä loppuravit Buumilla silläaikaa  kun minä kannoin esteitä kentän vierellä olevaan varastoon. Kun olin kantanut esteen ja Kaisu oli jo kävellyt Buumin kanssa aika kauan, tuli Kaisu alas selästä ja veimme Buumin talliin. Otimme varusteet pois ja harjasimme vähän Buumia. Ulkona oli aika kolea ilma, joten laitoimme Buumille fleeceloimen koska se oli aika hikinen. Sitten minä lähdin viemään sitä tarhaan ja Kaisu hoiti varusteet. Päästin Buumin irti tarhassa ja se lähti innoissaan kohti Eetua joka söi vielä päiväheiniään.

Minun päiväni jatkui karsinoien siivouksella, ja Kaisu + Simpukka siivosivat varustehuoneen.  Ylpeänä kirjoitin Buumin karsinan ovessa olevaan tietotauluun Re:90cm (:

Tänään oli aika treenata Liloa tuleviin kisakoetuksiin, eli kamat päälle ja menoksi!

Harjatessani Liloa se vaisotsi minun olevan jännittynyt. Niimpä tamma viskoi päätään ja potki välillä taaksepäin. En tiedä itsekkään miksi niin jännittynyt olin, vaikka olin Lilolla ennenkin maastoesteitä mennyt. Pikaisen harjauksen ja varusteiden laiton jälkeen laitoin päälleni palaturvaliivin ja kypärän.  Ja eikun ulos ja ratsaille.

Noustuani Lilon selkään se lähti heti liikkeelle ja sain pidättää sitä että sain laitettua jalustimet lyhemmiksi. Kaisu ilmestyi tallista ulos taluttaen Buumia, hän oli ilmeisesti ratsastamaan menossa. Pikaisen keskustelun jälkeen päätimme että menemme yhdessä maastoeste radalle ja pidämme pienen valmennuksen toisillemme. Ratsastimme ensin käyntiä polkua pitkin, jotta hevoset vähän vertyisivät. Kun polku tuli hiekkatielle, jota pitkin piti mennä noin kilometrin ennenkuin piti kääntyä maastoradalle, päätimme ravata. Taivuttelin Liloa molempiin suuntiin ja tein pieniä pohkeenväistöjä tien toiselle puolelle ja takaisin. Tällä tiellä ei autoja kulkenut joten ei ollut hätää (:

Kun tien pätkä päättyi kylttiin Maastoesteet--> Hidastimme käyntiin, ja käännyimme estepolulle. Päätimme että minä lähtisin ensin Lilolla , ja kun olimme menneet jo ensimmäisen mutkan taakse niin ettei Kaisu nähnyt meitä, hän lähtisi liikkeelle. Otin Lilolla kunnon ohjastuntuman ja painoin pohkeeni sen kylkiin. Lilo lähtikin heti nopeatempoiseen laukkaan ja sain pidätellä sitä aika paljon. Ensimmäinen este oli 60cm pysty, ja selvitimme sen hyvin, mutta Lilo höselsi hieman ja pidätin taas. Seuraava puiden väliin asetettu aika iso ristikko meni paremmin ja kehuin Liloa.  Ennen seuraavaa estettä alkoi kuulua kovaa kavion töminää takaamme. Katsoin taakseni ja huomasin Buumin joka nelisti luoksemme- ilman ratsastajaa. Pysäytin Lilon nopeasti ja hyppäsin alas. Onneksi Buumi antoi heti kiinni.

Lähdin taluttamaan hevosia takaisin päin, ja pian Kaisu tulikin hölkäten meitä vastaan. Kaisu sanoi että Buumi oli säikähtänyt jänistä ja lähtenyt täysiä, Kaisu tietenkin menetti tasapainonsa äkillisestä tempon vaihdoksesta ja horjahti alas. Niin minäkin olisin tehnyt.

Koska Kaisu oli täysin kunnossa nousimme heppojen selkään ja päätimme että tälläkertaa Kaisu lähtee ensin. Katsoin kun Kaisu lähti liikkeelle ja hyppäsi ensimmäisen esteen, ja katosi kauemmas. Sen jälkeen nostin Lilolla laukan ja lähdin kohti sitä isompaa ristikkoa. Lilo hyppäsi hienosti, pienestä ylinopeudesta huolimatta. Esteet olivat aina 90cm korkeuteen saakka, ja jokaisen esteen Lilo pomppasi hienosti. Kaisu oli varmasti ohittanut isommat esteet, sillä hän tiesi ettei Buumi niin korkeita vielä hyppäisi. Viimeinen 90cm este ja ollin radan lopussa. Menin ravia Kaisu luo ja kysyin miten meni. Buumi oli kuulemma mennyt tosi hyvin 60cm pystyn, eikä ollut epäröinyt yhtään. Lähdimme kävelemään takaisin pitkin ja juttelimme niiä näitä, kun tulimme taas sille tielle jota pitkin olimme tulleet, otimme vielä hieman laukkaa. Lilo tietenkin intoili kun Buumi tuli perässä, mutta saimme molemmat pidettyä hyppäämisestä kiihtyneet ratsumme. Lyhyen laukan jälkeen ravasimme ja sitten käännyimmekin taas tallille vievälle polulle.

Tallin pihassa hyppäsin alas Lilon selästä ja talutin tamman ulkopesupaikalle. Otin jännesuojat pois etujaloista ja kylmäsin jokaisen jalan kunnolla. Lilo nautti viileästä vedestä joka virtasi sen jalkoja pitkin. Sen jälkeen talutin tamman sisään ja otin varusteet pois. Harjasin vielä Liloa ja annoin muutaman porkkanan. Hoidettuani myös Lilon varusteet olinkin valmis.